Sain kesällä muutaman säkillisen matonkuteita, Valmiiksi leikattuna mutta hyvin säilyneitä.

Ensiksi syntyi matto eteiseen.

Olisitteko arvanneet, että matokudesäkissä oli leikattuja muovipusseja ja kasseja. Minähän en koskaan heitä mitään pois. Jos joku on nähnyt kuusikymmenluvulta alkaen sen vaivan, että leikkaa kaikki muovikassit matonkuteiksi, niin minä en voi kuteita heittää roskiin.

Tunnistin vanhoja Lenina vaippapusseja seitsemänkymmenluvulta ja monen tutun kauppaketjun kasseja tuli vastaan. Käteen vanhat kassit tuntuivat paksummilta ja vahvemmilta kuin tämän päivän muovikassit. Ja silloin aikoinaanhan ne eivät edes maksaneet mitään.

Eteisessä  kuusikymmenluvun mökissäni on siis aitoa retroa muovina lattialla. Kissakin ihmettelee.

Saa syksyn kurakelit alkaa.

catariina