Miten se nyt onkin niin vaikeaa sanoa EI.
Pieni Kerttunen on siinä iässä jolloin rajoja etsitään ja sana EI ! on hänelle jo tuttu. Ellu kertoi juuri puhelimessa miten kodin sisustus on muutettava kertunkestäväksi, jotta ei -sanaa ei tarvitsisi niin paljon käyttää.
Tänä aamuna sanoin monta kertaa ei kasvattajan ominaisuudessa, äidit ovat aina olleet hyviä siinä, lasten mielestä todella ikäviä aikuisia ei-sanoineen. Mutta rajat ja rakkaus ( ja kolmas R sana -ruoka, varsinkin murkuille) on ne jota lapset tarvii.
Mutta aikuisena sanoa aikuiselle EI. Se on vaikeaa. Koulutustaustani lähimmäisen auttajaksi, työni nyt käsityöyrittäjänä, vaikea on löytää sanaa EI. Sanoa : -ei voi enää korjata villapaitaa jonka hiiri on selvästi syönyt vaikka asiakas puhuu parista koinreijästä. Tunteja kuluu ja paidalle tulisi hintaa jo enemän kuin uudelle, mutta kun en osaa sanoa ei niin en myöskään osaa ottaa palkkaa työstäni.
No mitäs tälle tehdään? Reikiä on hyvin epäsymmetrisesti edessä ja hihan etupuolella, ja pieniä lankojen katkeamia myös vaikka missä. Mutta kun se on niin lämmin ja rakas. Patenttineuleen, varsinkin koneella tehdyn , parsiminen silmukoimalla on hankalaa. Jopa mahdotonta mulle. Vaikea on myös yrittää neuloa paikkatilkkua tai parsia. Neule on aito norjalainen, aika karhea.
Sanoa EI sitä pohdin. Yrittäjänä olen huono määrittelemään hintaa juuri näille korjaustöille, joita ei voi etukäteen arvioida. Toisaalta rakastan haasteita, mitä hankalammalta näyttää sitä innostavampi se on. Unohdan kokonaan taloudellisen ajattelun, ajankäytön järkevyyden ja oman jaksamiseni.
Tuo villapaita on vain yksi esimerkki sanan EI tarpeellisuudesta.
Minulla on kuitenkin aikomus oppia sanomaan EI. On monia helppojakin juttuja päivän mittaan, jolloin Ei sanaa voi harjoitella. Jospa sanon ei makeille leivonnaisille, se on helppoa kun ei ole makeaa kotona, - no, sitten en voi Pikkumatamin kanssa leipoa. Jos leipoo niin pitää myös maistella ja kasvattaja minussa sanoo, että lapsen pitää saada leipoa. Menee monimutkaiseksi, ei helppoa sekään.
Jos sanon Ei jollekin työlle josta lähimmäinen ilahtuu, nousee vanha syyllisyys, olisi pitänyt...katselen hyväntekeväisyys- neulonta kampanjoita aina huonolla omallatunnolla, haluaisin, mutta vielä olen osannut sanoa ei. Onko se kuitenkin väärä paikka ei-sanalle.
Tällaista tänään
catariina
