Pari päivää on tas mennyt lasten asiota hoidellen. On ajettu autolla sinne ja tänne, istuttu palavereissa toisissa rakentuen ja toisissa ärsyynnytty.
Onneksi on perjantai ja rauhallinen kotiviikonloppu edessä. Tuntuu, että vähäksi aikaa riitti. Sytytän Reinoon tulet, paistan lapsille lettuja, ympäröin heidät kodilla, jossa on turva, aina.
Jos aikuinen joutuisi kuuntelemaan työpaikallaan sellaista negatiivisuutta mitä tänään yhdessä palaverissa kuulimme, niin kyllä olisi sairasloma tai kunnianloukkaussyyte monella mielessä.
Tottakai opetan lapsia noudattamaan yhteiskunnan sääntöjä alkaen koulusta. Mutta nämä kehitysiän voima- pullistelut eivät mielestäni ole ihan vakavasti otettavia. Ihan vähällä meinasi minulla pokka pettää kun sain palaverissa kuulla, että poika oli ottanut KAKSI laskiaispullaa kun oli lupa vain yhteen. Ihan tahallaan...
Eikä ollut riisunut takkia ruokalassa vaikka oli huomautettu.
Näistä pitää kyllä nyt kotona vakavasti keskustella.
Mistä se kapina auktoriteettejä vastaan sitten syntyy, eikö juuri typeristä aikuisista, jotka eivät varmaan ole koskaan olleet nuoria. Tänään tosiaan tuntui, että kukkamekkoenergiaa oli palavereissa, että noinhan auktoriteetteja vastustaen minäkin olen toiminut ja varmaan toimin vieläkin. Nipottaminen saa minut reagoimaan juuri samoin. Vastustamaan, toimimaan oman järkeni tai järjettömyyteni johtamana. Käytösasioita voi käsitellä monella tavalla. Isossa palaverissa pikkuseikan käsittely on inhoittava nöyryytys nuorta kohtaan.
Nuoren kasvaminen sattuu, oma identiteetti on hakusessa varsinkin kun lapsuus on ollut sekavaa, kun ei tunne juuriaan, kun ei koe kuuluvansa mihinkään. Kun on niin vähän ihmisiä ympärillä, joihin voi luottaa. Kun ympäristön vaatimusten viidakko kasvaa yhtä nopeasti kuin pituutta tulee. Mutta pitkien koipien ja pitkän tukan alla on vielä pieni poika, jonka käytöksestä olen taas todella ylpeä. Jos olisin kukkamekkoaikuinen häpeäisin.
Pojan elämänkokemus on moninkertainen heihin verrattuna. Hän säilytti malttinsa. Vaikka moni muu olisi lähtenyt ovet paukkuen ja sanat sinkoillen.
Tämä lapsi selviää elämässä
catariina
