Pakkasin auton,  siinä on vanha iso pärekori, joka on täynnä  suvun kätköistä löytynyttä pientä pehmeää yhtä kevätvauvaa varten. Parhaat palat vuosien varrelta kulkevat  kierrossa, taitaa olla vanhimmat 70-luvulta. Aitoa retroa.

Sitten on jättikassillinen tavaroita ja vaatteita, joululahjojakin ym  jotka jäi Amandalta joululomalla. Aina jotain jää....

Toinen jättikassillinen dublo junaratoja, junia vaunuineen ym   jotka ovat kiertäneet  lapsilta lastenlapsille ja ovat nyt yhden matkan puolivälissä, eli Pohjanmaalta Ilonalta   taaperolle merenrannalle. Niitä on paljon...

Vielä takaosassa on  12 kilon säkillinen ostamaani karitsanvillaa ja iso pussi koirankarvaa. Ne eivät tule samaan lankaan...

Lapset sai koulusta perjantain vapaaksi kun mun pitää käydä  kehräämöllä Hiirolassa ja jatketaan siitä sitten viikonlopuksi merenrannalle.

Takapenkille mahdutetaan Vinski koira ja kaksi lasta ja etupenkille yksi lapsi.

Kirjastoautosta lainasin  Aleksis Kiven  Seitsemän Veljestä cd kirjan. Siis sen oikean, Koiramäki cd :t on  kuunneltu jo aiemmin.  Mahtaako takapenkki  olla hiljaa ja keskittyä? Etupenkillä on todennäköisesti valuva murkku taju kankaalla ja omaa musiikkia työntyy korvanappuloista päähän.

Takaisin tullessa Vinskikoira saa mennä takaosaan. Jossa ei siis ole enää leegoja eikä Amandan vaatteita eikä pärekoria vauvantarvikkeineen, eikä villasäkkejä.

Mahdollisesti siellä on hiukan lankaa,  jos kehräämöltä sattuu yhtään löytymään Hymy mutta se onkin jo eri juttu.

 

catariina