Möhkön Ruukki on upea museoalue, jossa lapsetkin viihtyvät. Mauri Kunnaksen näyttelyssä sai leikkiä vanhojen Kunnaksen kirjoista tuttujen museoesineiden joukossa ja etsiä vaikka piilossa oleva Heikki Hämähäkki.
Ihana pienoismaailma Koiramäentalosta viehätti pitkään.
Petkeljärven kansallispuisto upeine maisemineen antoi sieniä ja elämyksiä. Mustikoita oli vielä metsät täynnä, ei kukaan ollut niitä tarvinnut. Ensi syksynä menen sinne aikaisemmin, nyt ne olivat jo pehmenneitä.
Sieniä löytyi tarpeeksi, kanttarellien etsimisessä pikkumatamilla oli parhaat silmät ja pikkumies keskittyi tatteihin.
Haperoita ja rouskuja löytyi ihan merkittyjen polkujen viereltä.
Ja tällainen erikoisuus oli matkan varrella, mukana oli vain pieni sienikirja ja muistelin , että olen jossain nähnyt kuvan tästä, mutta en muistanut onko se syötävä.
Kyllä harmitti kun kotona totesin, että herkkuhan se korallihaarakas on. Sitä olisi ollut ämpäri täyteen.
Pökkelökoivuissa, maahankaatuneissa ja vielä pystyssä olevissa olikin paras ja helpoimmin kerättävä saalis,sellaisia määriä en ole koskaan ennen koivunkantosientä löytänyt.
Tarkat tunnistustiedot piti palauttaa mieleen kirjoista ja vielä kotona tein itiöiden värin määrityksen, ettei mitenkään olisi pelkoa sekoittamisesta myrkkynääpikkään.
Hyvää alkanutta viikkoa kaikille
catariina
