Meillä on kolme kissaa ja yksi koira.

 Koira on muuten ihan kiva, mutta se karkaa heti, kun mahdollisuus tulee. Eilen viimeksi hyppäsin kiireesti autoon ja sainkin  Vinskin kyytiin ennen luostarin pihaa, sinne  koirilla ei ole lupaa mennä. Illalla  tehtiin pitkä iltakävely pimeällä maantiellä, ostin  otsalampun, mutta kyllä hiukan pelkään metsäisellä tiellä. Hyöty lienee molemminpuolinen tuosta liikunnasta.
 Kun olin lomalla ja Vinski oli Vanhimman tyttären hoidossa, se sai olla pihassa ketjussa ja vahtia talon omia koiria ja kissoja ja lapsilaumaa.Vanhalle herralle  sattui kuitenkin unelmien loma. Naapurin pieni sievä valkoinen tyttökoira kävi tutustumassa, useammankin kerran poikkesi ja lempi leimahti, ei haitannut Vinskiä kytkentä ketjuun, tyttö tuli lähelle. No leikki leikkinä, harmittaa tietenkin arvokkaan tyttösen puolesta, terkkuja  Sari, toivotaan parasta.

 No ne kissat. Miten ne joka paikkaan ehtivätkin. Mitä korkeammalle kisu pääsee sitä parempi. Astiakaappi on ihana paikka, eikä yhtään kuppia ole vielä pudonnut vaikka kaappi  olisi sekaisin ja täpötäynnä.  Kissan jalat osuvat pieneenkin tyhjään rakoon ja voitonriemuinen naukaisu kertoo, että älä yritä nostaa minua pois, silloin kupit tippuu. Jonkin ajan kuluttua kissa sievästi hyppää pois.
 Vaatekaappi taas on eri asia, sieltä kissan pitää raivata ehdottomasti ylimääräiset vaatteet lattialle. Yritän opetella kaappien ovien sulkemista, mutta aina joku unohtuu ja kissalle on tie avoin.

 Nyt uusi ihanuus on tämä pieni "galleriani", ihania pehmeitä lankoja koreissa  joka puolella, neuleita, joiden päällä voi   nukkua ja näyteikkunassa on paras paikka, lämpöpatteri lämmittää  vielä lisää ja kohdevalohan on  myös  mukavan tehokas lämmittäjä. Aina joku pysähtyy ihailemaan kissaa ikkunassa, mikä  autuus,- palvontaahan kissa rakastaa. Oliskohan kissan nukkumapeitoille kysyntää?  Aitoa villaa ja pehmeitä hyvin testattuja olisivat.  Tarkoitukseni on kuitenkin aloitella  kädentaitonäyttelyiden eikä kissanäyttelyiden sarjaa.
 Nyt siis  päätin, että sen ilon loikoilla näyttelytilassa on kissoilta loputtava.  En voi pitää ovia suljettuina, joten  laitoin kissoille lepopaikan takahuoneeseen ja ostin kissankarkoitesuihkeen, ison pullon. Nyt kissat jo suihkepullon nähdessään poistuvat  lievästi sanottuna kiireesti paikalta.

Iloa talvipäivään jokaiselle, lähden tästä lumitöihin

catariina