torstai, 20. joulukuu 2007
Kuutamokävelyllä
Kun koira taas palasi kotiin oltuaan evakossa pari kuukautta messureissujen takia, niin olen alkanut iltaisin käydä sen kanssa kävelyllä. Pimeäähän tuolla on, mutta nautin kun saan pienemmät lapset nukkumaan ja voin kaikessa rauhassa kulkea hiljaisia teitä.
Itselläni on heijastinliivit ja taskulamppu, Vinskillekin ostin omat heijastinliivit, mutta en saanut siltä yhtään kiitollisuuden osoitusta, mokoma yrittää vain hangata pieneissä lumikinoksisssa pyörien ne pois päältään.
Näin nolo olo on koiralla kun oltiin lähdössä, korvat luimussa mököttää.
Oletteko koskaan yrittäneet kuljettaa koiraa, joka on hyvin innokas menemään (= tottelematon karkaaja)
samalla kun mukana on kävelysauvat ja taskulamppu. Kerron, että siitä ei nauti kukaan, paitsi koira, joka onnistuu karkaamaan, mutta ei tajunnut, että flexin päässä en ole minä vaan se takertui risuun ojan penkalla. Taskulamppukin kieri muutaman kerran tielle.
Seuraavalla kerralla kokeilen flexin kiinnittämistä vyöllä vyötärölle ja hankin otsalampun.
Kuntoiluinnostuksen syynä on haave hiihtämisestä kunhan lunta tulee. Olen kulkenut muutaman päivän askelmittari mukana ja yritän saada edes sen suositellun 10000 askeleen minimilukeman. Jos ei lukema päivän askeleista täyty, niin sitten illalla ulos pimeään vaan.
Minua on harmittanut taistelu neulekoneeni kanssa. Muutossa se taisi jotenkin vaurioitua enkä ole koko syksynä saanut mitään sillä tehtyä. Lopulta vein sen korjaamolle ja pari kuukautta meni siellä. Nyt se tällä viikolla palasi kotiin, mutta en saa vieläkään sitä toimimaan niinkuin pitäisi. Maksoi jo lähes 300 , joten pitäisi olla huippukunnossa. Niin ainakin huoltomies sanoi.
Tunnen itseni hölmöksi kun mielestäni se ei toimi. Olen soitellut ahkerasti parina päivänä korjaamon huoltomiehelle ja hän lupasi lopulta tulla sitä katsomaan tammikuun puolivälissä. Vasta!! Ongelma on juuri siinä kun kasaan koneen jaloilleen ja yhdistän ala- ja ylätason toisiinsa niin en saa niitä ilmeisesti täysin kohdalleen, neuloja vääntyy tai yhdistetty kelkka ei liiku. Enää en sitä pura ja kuskaa mihinkään, helpompi on huoltomiehen ajaa tänne Varkaudesta.
Juuri kun joku kone ei toimi, silloin tuntuu, että nyt juuri olisi sille tarve, no ihan oikeasti olin muutaman työn luvannut jouluksi ja on kurja niitä peruutella. Muutenkin olisi paljon ideoita neulekoneelle ja lankaakin taitaisi olla.
Vein Pirtin kehräämölle uudet kuidut, silkin ja alpakan, joten seuraavat erilaiset Angorilla Silk langat valmistuvat tammikuussa.
catariina