Tänä aamuna lapset yrittivät kaikin keinoin koetella kärsivällisyyttä. Tai ainakin yksi. Silmälasit lensi,  ruuat ei kelvannut, suu olisi pitänyt pestä. Mutta  eipä tuo minua  nyt keikauttanut, minulla on edessä Vapaapäivä. Pikkumatami jää koulun kerhoon, joten  lapset tulee kotiin vasta klo 16..
Lähden Joenkaupunkiin, no onhan siellä työasioitakin, mutta sitten  on aikaa olla tekemättä mitään tai tehdä ihan mitä vaan. Kauppalistassa on ovenkahvoja,  jääkiekkomaila ja uusi suihkusekoittaja.
Ja ehkäpä pääsen kirpparille ja Joen Lankaan...niin se lankakauppa sitten vasta kun kaikki muut on hoidettu.
Mutta nyt lähden ja aion nauttia tästäpäivästä, istun josain kahvilassa ja katselen ihmisiä.

Elämä on mahdollisuuksien taitamista,  toivon, että  jokainen löytää tänään itselleen jotakin, joka antaa voimaa  tähän elämään.

catariina