Lueskelin nyt aamulla Tampereelta mukaan tarttuneita Aamulehtiä. Kädentaitomessuthan avasi Isä Mitro, joka sanoi haastattelussa Aamulehden mukaan mm. näin:
"Käsityöt ovat meditaatiota, jossa voi löytää itsensä ja olla oman elämänsä luoja. Käsitöiden avulla saa otteen omaan itseensä."
Mietiskelen elämääni käsitöiden kanssa. Miten lapsesta asti itse tekemällä sai sellaista jota ei muuten olisi saanut: paperinuketkin piirrettiin itse, samoin nukenvaatteiden tekemisestä on moni muukin ompelun ja neulonnan aloittanut.
Sitten ne vuodet, jolloin oli pakko tehdä lapsille vaatetta itse. Palaute tuli sitten pyhäkoulutädeiltä, jotka näkivät tyttöjen nätit mekot. Juhlavaatteet kannattaa ommella edelleenkin itse. Vanhoista teepaidoista en tee pikkuhousuja enää.
Nyt on minulla ehkä se aika mietiskellä. Nauttia ihanista langoista, kankaista ja mallien tulvasta. Keskittyä työhön hiljaisuudessa tai tehdä kaikkea yhtäaikaa kaiken muun ohella.
Käsityö on elämän perusasioita. No en nyt lähde miettimään ihan kivikauteen asti, mutta itsetekemisen ilo on meihin luotu, uskon vahvasti, että kun sen itsestään löytää, on samalla löytänyt osan itseään luovana ihmisenä.
Arvatkaapa mitä tässä on?
catariina
