Tähän kivaan juttuun kuitenkin tartuin, en oikein tiedä mistä se lähti kun en kaikkea ole lukenut, mutta tässä minun neulatyynyjäni.
-Isoin on eräältä ystävämummolta parikymmentä vuotta sitten saatu. Kestävä, tukeva ja osaa jemmata silmäneulat hyvin sisuksiinsa. Sitä ei saa puristaa muuten se pistää.
- Vihreä kukka on jonkun lapsista tekemä koulukäsityö, askarteluhuopaa, joka alkaa olla jo rikki.
- Ja Amanda esittelee pikkuista sormineulatyynyä, jonka sain Vanhimmalta tyttäreltä. Se on söpö.
Kaikkein suurin aarre on kuitenkin tämä, jota ei ole kai koskaan neulatyynynä käytetty.
Siinä on kärpässieni, jonka jalka on puinen karhulankarulla, siis sellainen isompi rulla, näin oli langat rullilla kun olin lapsi.
Lapsena olen tämän tehnytkin. Asuin Helsingissä ja vanhempani olivat töissä. Minä vietin päiväni lastentarhassa. Muistan miten tuo neulatyyny tehtiin. Olin kai 6-vuotias. Ensin oli jokaiselle jaettu pieniä neliskulmaisia kangaslappuja, jotka purettiin, siis lanka langalta ja siinä oli neulatyynyn täyte! Ilmeisesti sitten opettaja kiristi täytteet sieneksi, punapilkullisen kankaan alle, koska se ei ole hajonnut vaikka aikaa on kulut yli 50 vuotta.
Lapsena se oli minulla nukkeleikeissä ja samalla mallilla olen joskus kerhoissa askarruttanut lapsia, nyt noita isoja rullia ei taida enää saada mistään.
Tässä vielä vanha valokuva lastentarhasta, se toimi jossakin Eiran-Kaivopuiston seudulla ja oli ruotsinkielinen. Isänkieleni on ruotsi.
Todellakin ryhmässä oli vain yksi täti.
Mitähän näistäkin helsinkiläislapsista on isona tullut. Minä olen takarivissä pää kallellaan, ruutuessu edessä, se oli mustavalkoinen ja siinä on värillisiä sieniä. Ihana.
catarina
