Täällä on erikoisuutena Markkinarinkelit, niitä on vain markkinoilla ja markkinapäivinä myös kaupoissa. Sitä en ole oppinut syömään. Mielestäni se maistuu eilispäivän pullalta, joka on maustettu kaardemummalla ja vaniliinisokerilla ja pulla on hyvää mielestäni vain tuoreena, markkinarinkelit on leivottu ennen markkinoita.
Kauppiaat ottavat hyödyn markkinoista mainostamalla omia markkinatarjouksiaan. Perinteeseen kuuluu, että maalaiset, kuten mekin menevät kaupunkiin juuri silloin.
Tänään Pikkumatami sai markkinakierroksen, luvattiin, että ostetaan lakritsia, se on meidän perinne.
Lakritsia myi moni kojuissaan, hintakartelli piti, joten piti valita myyjä jollain muulla kuin "halvin laku- periaatteella".
-Laitetaanko lakua, huutelivat myyjät muovipussi kädessä. Kierroksella totesin, että ei ole yhtään naismyyjää, siis silläkään periaatteella en voi valita. No otetaan selvää kuka on palvelualtis. Aloin kysellä lakritsien kilohintaa. Ensimmäinen vanhempi mies, ilmoitti, että meillä myydään vain kappaleittain. Selvää juttua.
Toinen nuorempi mies alkoi hakea laatikoittensa kyljestä tietoja -ei löytänyt ja oli pahoillaan.
Samaan tapaan kävi muualla, ei myydä siis markkinoilla lakritsia kilohinnalla, eivät edes osanneet sanoa mitä yksi pitkä pötkylä painaa.
Mutta perinne velvoitti ostamaan pussin täyteen Pikkumatamin yksi kerrallaan valitsemia herkkuja 25 kpl, kyllä se kesti , mutta myyjä hymyili ja aurinko paistoi ja meillä oli markkinatunnelmaa.
Kotona punnitsin pussini ja laskin kilohinnan. Että sitten tekin tiedätte.Ja kannattaa valita paksuimpia ja painavempia lakuja niin tulee halvemmaksikin. Meidän pussin kilohinta oli n. 7,50 euroa. Ehkä kerron sen lakukauppiaille ensi kerralla, että hekin tietävät.
Olkaa hyvä, tuoreita ovat.
Pitäisikö ensi markkinoilla kysellä metrihinnalla?
catarina
