Eilen kirjoitin kahdesta kirjasta, nyt selaan tarkemmin toista niistä: Tyttöjen askartelukirja, suomeksi toimittanut Mary Olki 1954Tekijä Ruth Zechlin lainaa alkulauseessaan kasvatusgurua Pestalozzia: " Minulle on käynyt eittämättömän selväksi kuinka paljon todellisemmin ihminen kehittyy sen kautta mitä hän tekee, kuin sen kautta mitä hän kuulee."
Ja mitä sitten viisikymmenluvun tytöt saivat Askartelukirjassa oppia: neulominen, virkkaaminen, kirjonta, ompelu, helmityöt, nyöripunonta. On pirtatyöt, lautanauhatyöt, kaisla, olki ja niinityöt, Nahkatyöt, linoleuminleikkaus, posliininmaalauksen alkeet,- paperi, pahvi ja kirjansidonta. Puutyöt ja joulu sekä pääsiäiskoristeet.Ja kaikki niin selkeästi opastettu, että nukkekodin nuket ja vauvantossut osasin jo lapsena tehdä.
Äitini oli yksinhuoltaja, hän kävi tehtaassa työssä ja tuo kirja viihdytti minua monina yksinäisinä iltoina, materiaalia ei aina ollut , mutta mielikuvitus korvasi monet jutut.
Tärkeitä mitä tuo kirja minulle kuitenkin opetti oli se, että käsillä voi tehdä itse kaikenlaista.
catarina
