Tässä Amanda jouluseimen äärellä. Ikkunalaudalle on rakennettu meidän oma seimi, Maria ja Josef on tehty barbeista jo vuosia sitten, Jeesus-lapsi on nukkevauva, joka makaa pellavaseimellä , keraamiset itämaantietäjät löytyi jostain alennuskopasta erään joulun jälkeen. Enkeleitä ja lampaita olen kerännyt käsityömessuilta ja kirpputoreilta. Aasi löytyi myös kirpparilta ja pari kamelia ovat varmaan olleet matkamuistoja, päätyäkseen myös myyntiin, joka vuosi seimi hiukan kasvaa ja muuttuu.
Meillä kimaltaa, lattialla, pöydällä, piparitaikinasta pipareihinkin kimaltaa, sukanpohjat kimaltaa ja Pikkumatamin hiukset, joihin kimalletta osui ihan liiman kera.
Ostin "liidlistä" kimalleaskartelupakkauksen ja pikkutytöt teki kortteja. Kimalletta piti laittaa paljon, kun sitä oli monta putkiloa, ja sehän takertuu joka paikkaan, paitsi niihin kortteihin, joista se rapisee lattialle.
Olin vähän huitaissut lattiavahaa vanhalle mäntylattialle ja siihen se kimalle vasta tarttui. Kaunistahan se muualla paitsi niissä pipareissa. Mutta kyllä tuo kai kevääksi jo kuluu pois lattiastakin.
Joulutunnelma syntyi tänä iltana pikkumiehen koulun joulukirkossa, sitä ennen oli syöty mukautettu jouluateria, halusin että lasten kanssa sellainen kuitenkin kotona syödään, ja tuntui, että he arvostivat kodin juhlaa.
catarina
