Kun yhdet käsityömessut on käyty niin posti tuo jo kutsua seuraaville, nyt pitäisi jo tietää mitä 12 kk kuluttua haluaa.
Uusia messujärjestäjiä putkahtaa, jotkut messut ovat jo aikansa eläneet. Mutta mitä tehdä kun tulee ilmoitus uudesta tapahtumasta? Kiusaus ilmoittautua on kyllä suuri. Jospa juuri nuo messut onkin se kultakaivos, se lottovoitto, se josta ei enää tavaroita pakata yhtä moneen laukkuun poislähtiessä  kuin  kaikilta muilta. Uskallanko olla menemättä? Jos sitten kaikki muut kertovat, että ne oli niin hyvät messut...
Vieläkin harmittaa kun vuosi sitten (jolloin en ollut siellä) oli kuulemma Joensuun taikasormet niiiiin  hyvät ja nyt  kaikki  mun tutut oli pettyneitä.

Nyt tuli ilmoitus ensi syksyn Elma messujen yhteydessä olevasta Kädentaito 2007  messuista, jotka siis on ne samat kuin tänä vuonna oli syyskuun alussa Wanhassa Satamassa. Olen ollut pari-kolme kertaa Elmassa ja jo päätin, että en enää sinne "lehmämessuille" mene, jos olis edes angorakaneja vielä niin voisi ajatella, mutta käsityöläisenä pelkästään ei taida kannattaa.
Mutta kun ne otti Elmassa vuosi sitten kuvia ja nyt mun käsitöitä on sen esitteen etusivulla.. voi voi..vaikeaksi menee.
Jos nyt heti varaan paikan, saatan saada edullisemman pöytäpaikan, mutta jos jätän asian hautumaan niin  loppuinnostuksessa ensi syksynä on vain osastoja jäljellä. Ja saa maksaa kaksinkertaisesti. Varausmaksukin on 50 ja sitä ei palauteta, jos peruu.

No pitää miettiä.

Tänään käytiin taas Joenkaupungissa, noiden lasten asioissa, ja oli pakko hakea  hiukan lankaa, kun on yksi myyntijuttu kesken ja siihen tarvii olla konepestävää lankaa. Laskin ja vertailin Nallen ja Woolin välillä  ja totesin, että Nalle on parempi tarkoitukseeni.  Siis muovikassillinen  erivärisiä Nalleja lähti hyvälle ystävälleni, joka toteuttaa osan myytävistä käsineulonta jutuistani. Tampereella sitten ovat pöydällä..
Samalla ostin pari kerää ruskeaa Tangoa, sitä pörröistä. Tein alkusyksyllä baskerityyppisen pipon itseäni ajatellen ja  otin sen kuitenkin myyntireissulle mukaan ja laitoin pöydälle, se kulkee nyt erään rouvan päässä Vaasassa ja mulla ei ole pipoa. Jos tekisi uuden ja vaikka sitten kaksi...

Meidän judokat Otto ja Poika 13v. oli viikonloppuna Vantaalla SM kisoissa, ja poika 13v- sai  tänään lohdutuspipon, musta peruspipo kolminkertaisesta langasta, Nallea, ja kaksi osaa Liisaa..Tein tässä  blogeja lukiessa..tahtoo jäädä nämä oman porukan pipot viime hetkille.
Kisoissa tuli  pojille kokemusta ja innostusta. Se jo on voitto, että pääsee yleensä tuon tason kisoihin mukaan. Pääsivät pojat sitten kultalounaalle kun oman seuran tyttö sai kirkkaimman mitalin.

Jossain tämän syksyn messuilla  asiakas kertoi, että heillä oli ollut pipovirkkauskurssi  ja se virkattiin jotenkin eritavalla. Kun minä virkkaan pipon niin otan  silmukan takimmaisen reunan ja sen takaa vielä edellisen kerroksen jonkun osan mukaan, jotta  tulee tiiviimpi,  pipon pintaan muodostuu raita niistä etupuolen silmukan reunoista. Mutta tämä asiakas kertoi, että pipo virkattiin niin, että silmukka jää kokonaan näkyviin, siis koukataan jotenkin  sieltä takaa edellisestä kerroksesta se lanka läpi. Kokeilin pikaisesti tuota pipoa tehdessä, mutta en saanut sitä mielestäni järkevästi. Tietääkö kukaan mistä puhun?

Tällaista  pohdiskelen tänään

catarina