Niin kun piti lähteä kotoa, puhtaan uimaveden ääreltä, hiljaiselta maaseudulta vetämään vaunua lähi kaupunkiin. Pakkautua leirintäalueelle muiden samanlaisten olioiden joukkoon. Kävellä joka kerta pitkä matka vessaan, suihkuun, kantaa puhdasta vettä vaunuun ja likaista vettä pois -rantaankin pidempi matka kuin kotona!!
Ja hiljaisuudesta ei tietoakaan. Kyllähän aluella oli " hiljaista" mutta kun Joenkaupungin kuuluisa uimaranta ei ollutkaan linnunlaulua vaan kaljasieppoja ja houkutuslintuja. Oli perjantai-illlan tapa nuorisolla viettää satamäärin iltaa rannalla. Olin kyllä etukäteen tarkistanut että iloisen saaren festarit ei osuneet tähän viikonloppuun..
Leirintäalue oli täynnä urheilevia nuorukaisia, oli joku suunnistusviikko alkamassa. Meidän vaunun vierusnaapuritkin oli neljä suunnistajapoikaa, jotka olisi halunneet jostain syystä nukkua tänä aamuna hiukan pidempään. Mutta meidän vaunun neliöt ei enää yhdeksän aikaan riittäneet pikkumatamille ja Amandalle, joten päästin heidät irti ulos leikkimään ja hetken kuluttua kuului nuorukaisten vaunusta karjaisu TURPA KII. Kun pojat sitten avasivat ovesa olivat pikkutytöt heti siinä ovella kurkkimassa, oli kai ollut niin tutuntuntuinen aamuäännädys, että tytöt luulivat suunnistajien kuuluvan perheeseen.
Mitä se on sitten ilta-elämä vaunussa kun lapset nukkuu. No minähän tietenkin kudoin sukkaa kun sain haettua sitä Violaa Anttilasta. Ja samalla ihan sivumennen katselin ikkunasta ulos... "Ukko hoi tuus katsomaan kun tuli uusi vaunu, tuo tavallinen pienempi solifer..taitaa olla just ostettu kun tuossa koko ajan vaihtavat paikkaa, ja vatupasssi kädessä pitää sorkatkin asettaa, ja naisella on ihan valkoiset housut ja pusero ja koko ajan käsilaukku olalla -mitäs se luulee auttavansa noissa kuteissa."
Ukko taas sanoi: minä lähden tästä vähän kävelemään...ja takaisin tullessa :" Joo kyllä se on se pienempi solifer, siisti näyttää olevan.."
No sukkaahan minä kudoin, ei ollut meillä telkkaria mukana kun se on poikien pleikkarissa, mutta salattuja elämiä ihan livenä näkee vaunualueella...
Nuoriso melusi koko yön rannalla. Katselin sinnekin ja opin illan mittaan tuntemaan Pullonkerääjät. Oli vanha sinipuseroinen mies, jonka polkupyörän sarvissa oli monta muovikassia, hän kulki rannalla molempina päivinä ahkeraan. Sitten oli valkopaitainen mies, pyörällä hänkin, hän meni ihan lähelle nuoria ja nappasi maasta puoliksi tyhjät pullotkin ja tyhjensi ne siinä maahan..ei nuoret huomanneet. Oli myös kahden tädin Pullopartio, ne olikin hiukan peloissaan, kiersivät kauempaa ja tulivat vasta myöhään kun porukka jo oli lähtenyt sekä aikaisin aamulla, autiolle hiekkarannalle.
Kirpputorilla käytiin lauantaina ja ukko teki Löydön. Se on moottori , epäkeskokin kuulemma ja siitä tulee jotakin...siis Projekti...No se liittyy käsitöihin, joten raportoin kun Projekti edeistyy.
Edellinen moottori siihen Projektiin hankittiin romulta viime viikolla, se puksutti jonkin aikaa, kunnes musta savu nousi ja moottori leikkasi kiinni. Mutta se olikin vain sähköruohonleikkurinmoottori eikä maksanut mitään, mutta tuli siis todistetuksi, että se ei käy Projektiin.
Siis mitä järkeä on vaunuilla.
Työt jäi kotiin, kun koti on se työpaikka, ei voi tehdä mitään keskeneräistä mitä ei ole mukana ja pikkutytöt sai laatuaikaa. Minä näin naapureiden touhuja, kun täällä kotona ei kiikarillakaan näe kunnolla naapuriin.
Pikkumatami osaa jo uida ja nyt oppi Amandakin uimaan, tai ainakin sitä räpiköimistä pitää uimiseksi kutsua kun ilman apuvälineitä etenee vedessä. Siitä se alkaa.
Kotona taas oli talo pystyssä, koira ja kissat ruokittu, mutta pojilta oli ruoka loppunut, kummallista kun ostettiin parikymmentä pussia nuudeleita ja pakastimessa oli makkaraa ja leipää.. Olisikohan ollut muutama muukin omien kolmen lisäksi viikonlopun vietossa.
Minulta kysyi ensin E että saako J tulla yhdeksi yöksi. Lupasin. Sitten kysyi O että saako E tulla yhdeksi yöksi. Lupasin. Sitten soitti E ja kysyi saako siis N tulla yöksi, vastasin, että eikös niin sovittu ja vielä kun O soitti, että koska te tuutte minä siivoan just keittiötä ja saako M tulla yöksi. Ja sama juttu oli tehty Ukolle, eli me ei kumpikaan tiedetty/muistettu /tajuttu, että on luvattu koko kylän mopojengi meille syömään nuudeleita.Vaikka luultiin, että kummallakin on yksi kaveri. No koko yöhän siinä oli mennyt lentopalloa pelatessa.
Niin että ihan sama oltas voitu olla kotona pihalla vaunussa, käydä sisällä vessassa, kävellä uimaan, ja kuunnella koko yö nuorisoa...mutta pulloja ei onneksi näkynyt, olikohan sinipaitainen ehtinyt ensin.
catarina
