Aloitin minäkin pitkän harkinnan jälkeen taas pitsihuivin. Kiri niminen malli löytyi monen blogista ja ja ohje netistä. Kynnys oli englanninkieli. Olenhan minä sitä aikoinaan kaksi vuotta opiskellut Porin tyttölyseossa. Silloin oli pidempänä kielenä saksa. Mutta kuusikymmenluvusta on aikaa.
Kynnys ei ollutkaan korkea, löytyy neulesanastoja ja mallissa oli hyvä ruutukaavio, ei sen vaikeampi tehdä kuin Fifi, joita tein tämän blogin alussa.
Olen sellainen huolimaton neuloja, että en nytkään tehnyt mitään mallitilkkua, lanka on Mohair Lux kirpparilta ja puikot 4 pyöröt. Aion kyllä hankkia tämän kokoiset Addit, tuo muovikiemura on rasittavan jäykkä.
Mutta kun Fifi aloitettiin kolmion kärjestä niin tämä lähtee niskasta ja levenee jännästi. Parasta näissä molemmissa malleissa on se, että voi neuloessaan suunnitella minkä kokoiseksi sen tekee.
Haaveena on tietenkin unelmanohuiden lankojen hankkiminen ja ihan oma malli, mutta harjoittelen nyt tuntemaan näiden pitsihuivien sielunelämää kirpparilangoilla ja onneksi kivoja ohjeita löytyy.
Kuvasin lopulta ne yli 11 kiloa lankaa, jotka ukko löysi kirpparilta. Aatelkaas, soitti vaan ja kysyi ostanko näistä jonkun. Sanoin että osta kaikki. Musta muovisäkki selässä hän sitten raahasi 40 euron langat. Tein polttokokeen ja totesin, että ovat 100 % villaa kaikki. Karhean tuntuista, pitää vielä kokeilla huopuuko tai pehmeneekö pesussa. Minulla on pieni aavistus lankojen alkuperästä, eräs neuleyrittäjä lopetti jokin aika sitten...
Pari kartioita on koneneulontaan , suurin osa kaksisäikeistä ja vihreä on kolmisäikeistä.
Päivitin eilen noita palkkeja sivussa, en edes uskaltanut laskea lankojen yhteismäärää, lisänä on vielä kaikki yritystoiminnan omat angora-langat..joita on useampi kymmenen kiloa...
Mutta huomatkaa, en minä koko ajan neulo, eikä käsityöyrittäjä rikastu...tää on elämäntapa, iloitaan.
catarina
