Olen yrittänyt koko ikäni opetella säästämään aikaa. Ihan vaan laiskuuttani. Ihan vaan siksi, että saisin käyttää sitten säästynyttä aikaa siihen mikä milloinkin kiinnostaa. Vaikka istua illalla hiljaa ja katsella järvelle.
Näin kesällä on yksi ehdoton ajansäästökeino. Mehän asumme 30 km päässä kaupungin keskustasta ja kaupassakin on pari kertaa viikossa käytävä. Kaupunkimme on "yksikatuinen" ja silta on välillä ylhäällä laivoja varten ja silloin autojonot ulottuvat pahimmillaan 5-6 km päähän. Kesällä oopperajuhlien aikaan on kaupunki katuineen ja parkkipaikkoineen aivan tukossa. Olen jo oppinut, että EN huoli lapsille oikaisuhammaslääkäriaikoja tai puheterapiaa ym heinäkuulle ja keskipäivälle. Jos erehtyy keskustan läpi ajamaan niin siihen kuluu aikaa melkein yhden sukanneulomisen verrran kun talvella ei ehdi silmukoita luoda.
Siis ajan säästämiseksi me käydään kesällä kaupassa aamuvarhain, silloin kaikki turistit nukkuu ja oopperavieraita kyllä näkyy aamukahvilla torilla, julkkiksia voi bongata. Menevät kai päiväksi nukkumaan sen jälkeen.
Kun lähtee kotoa naapurin kukonlaulun aikaan, niin ehtii jo takaisin kymmenen kauppakassia täynnä ennenkuin lapset (tai se vanhin, joka on lastenvahtina) edes herää. Eikä ole liikenneruuhkaa.
Uutiset kertoivat eilen, että me saadaan Ohikulkutie. Se siirtää ainakin raskaanliikenteen pois pikkukaupungin keskustasta. Hyvä juttu. Ja aikaa saadaan lisää säästöön.
Tänään käytetään hetki aikaa kaikkein tärkeimpään, oman itsemme kiittämiseen, me ollaan hyviä kaikki.
catarina
