Lähdin tuossa eilen hiukan turistina kaupungille yksikseni, ollaan vielä täällä merenrannalla.Suuntasin tutut kirpputorit läpi, kaikessa rauhassa, lähinnä keskityin nyt kirjoihin, kun niitä ei voi lasten kanssa koskaan etsiä.
Ja löytöjä tarttui mukaan, mutta kameran patterit loppu, joten kuvia myöhemmin. (lisäsin kuvat 8.6)
Eihän sitä koskaan tiedä milloin matonkutomisvimma iskee. Kangaspuut on purettuna jossakin, joten yksi matto-ohjekirja, ruotsinkielinen, oli hyvä löytö. Samalla ruotsinkieleni saa harjaannusta, onhan se minulle isänkieli :-)
Ja sitten löytyi kolme vanhaa neulekirjaa, joissa on jokaisessa jotain kiinnostavaa, eurolla näkyy saavan kirjoja Fidon kirppareilta.
Iltalukemiseksi ostin "Liian paksu perhoseksi" . Olen nähnyt sen pari kertaa telkkarissa, ajattelin, että kirja on samanlaista kevyttä komiikkaa, mutta kirjassa oli syvällisempi ajatus kahden erilaisen ihmisen yhteensopeutumisen vaikeuksista. Pidin siitä.
Ja lankakauppaankin pääsin ja uloskin sieltä, mukana muovikassillinen jotakin.
Pian lähdetään ajamaan kotia kohti, orja ei ole vielä päässyt työn alkuun, me kuulemma ollaan häiriöksi, jotta Isotveljet ei voi alkaa koulimaan orjaa. ja se aita jota hän tuli maalaamaan näyttää olevan vielä pinona puita, on ne sentään jo metsästä pihaan tuotu..
Kotimatkalla saan istua ja neuloa kun Amandanäiti ajaa. Aloitinkin valkoisen puuvillasukan ja taas varpaista...
catarina
