Hallatar haastoi tähän, mielelläni näin illalla usein teenkin tiliä päivästäni.
Päivä alkoi iloisesti sillä kun Amanda heräsi aamupissille ja otinkin hänet sitten mummin ja ukon viereen. Hänen äitinsä oli lähtenyt jo kuuden jälkeen ajamaan töihin terveyskeskukseen. Hetken tyttö siinä vielä torkkui, sitten sanoin " laita vielä silmät kiinni niin lauletaan sinulle synttärilaulu" ja se on aina niin ihanaa nähdä lapsen jännittynyt ilme, silmät kiinni ja osaa mokoma esittää nukkuvaa laulun ajan. En halunnut herättää muita, vaan halusin itsekkäästi nauttia rakkaan lapsenlapsen ilosta. Halattiin ja annettiin paketit ja sitten vähitellen heräsi toisetkin. Pikkumatami sai yhden samanlaisen paketin kuin Amanda ja Jaakko sai lahjansa myös herättyään.
Koska elämme luonnon keskellä niin se on minulle aina tärkeä havainnointi- ja ilon kohde, iloitsen linnuista näin alkukesällä, järvellä näin sorsapoikueen, kahdeksan poikasta.
Iloitsin myös Ruskeatukkaisen tyttöni kivasta poikakaverista, joka ekana lomapäivänään meillä innostui korjaamaan yhden auton jarrut.
Iloitsin lasten ilosta kun vesi järvessä on lämmennyt, eikä tarvittu kuin kaksi vaatetta koko päivänä : uimapuku päälle ja uimisen jälkeen vaihdetaan kuiva uimapuku.
Yhden asian vielä haluan iloiten kertoa, ehkä kaikkein tärkein, iloitsen elämästä joka on lahjaa, joka päivä.
Vaikeitakin asioita aina päivissä on. Tänäänkin. Vaikka nämä.
Vaikeaa on kun luottaa, että lapsi osaa jo tehdä jonkin asian ikätasonsa mukaan ja sitten se meneekin pieleen ja tulee vaaratilanne. Silloin syytän itseäni, tänäänkin.
Vaikeaa on myös kun ei riitä kaikkeen, kun ei aina jaksa eikä haluakaan. Kun tuntee syyllisyyttä turhasta. Kun vaatii itseltään liikaa ja kaataa sitten sen väsymyksensä toisten päälle. Turhaan pahoittaa toisten mielen, tänäänkin.
catarina
