Olen seurannut tätä vaippakehitystä mielenkiinnolla. Kun eka lapseni syntyi 1974 elettiin suorakaiteenmuotoisten kertakäyttövaippojen ja solmittavien muoviliinojen aikaa. Minä käytin myös muoviliinan sisällä sideharsoja, kun tuo ekoajattelu on aina kiinnostanut.
Kun sitten nuo nuorimmat pojat syntyivät 1989 ja 1990 oli uusi kestovaippa-ajattelu kehittymässä. Oli villavaippahousuja ja villaisia kolmioliinoja, oli myös kestovaippoja, jotka oli paksuja ja niihin laitettiin muovia sisälle. Kiinnitys oli tarranauhalla, joka pujotettiin reijästä läpi.
Paksuja ja haisevia ne oli muistelevat isommat sisrukset, lastenlapsilla olen sitten nähnyt mitä kestovaippailu luxus mielessä voi olla, miten ihanaa vauvalle.
Tässä on flanellivaippamannekiinina Se Seitsemäs. Siis tuo vähemmän karvainen.
kaverina hänellä on tuttipullovuohivauva nimeltään eskoaho. EA tuli aina lasten perässä sisälle ja halusi imeä kaikkea mikä hiukankin sopivalta tuntui , tässä se hamuaa Eeron korvaa.
Ja EA:lla on kertakäyttövaippa, kun ei se ollut sisäsiisti.
Meidän lapset oli hiukan vain ilkikurisia antaessaan lemmikkivuohille nimiä. Lukivat mokoma sanomalehdistä päivän uutisia. Meillä oli vuohirouva suoraan italian politiikasta Cicciolina, ja kun saatiin nainen puolustusministeriksi niin kaunis valkoinen vuohityttö oli tietenkin elisabet rehn. Ja suurta hauskuutta herätti kun lapset kiljuivat pihalla, että taas eskoaho on ciccioliinan tai elisabetreenin tisseillä...
Miten sitä silloin jaksoikin kaikkea tehdä, ei mikään tuntunut raskaalta, lypsää vuohi, hoitaa kanat, ym. Sekä ne sata angorakania, joista käsityöyrittäjyyteni alkoi. Lisäksi oli vielä joka kesä 2-6 kesälasta 2-4 viikon lomalla.
Nyt olen paljon laiskempi, mutta sen suon itselleni.
catarina
