Löysin pari patalappua. Eiköhän tällaisia löydy kaikilta äideiltä ja ne on niin ihania. Näitä on käytettykin, kunnes päätin museoida aarteet.
Patalappujen alla on upea silkkihuivini vanhimman tyttären töitä vuosien takaa. Mutta uskaltaako patalappujen tekijät ilmoittautua? Kommentteihin rakkaat lapset..
Sainpas lopulta yhdet jäännöslankasukat taas valmiiksi. Nyt ei ole sukkia puikoilla, jotakin uutta pitää kokeilla silläkin alueella.
Ja kaappien kätköistä löytyi vanha käsityöpussi, olen sen joskus kai jonkun mummojen perinnöistä saanut. Siinä lukee kulunein kirjaimin Elsi Snellman. Upeaa vanhaa kaunokirjoitusta, milloinkahan tuo mallisto kirjaimista oli käytössä? Pussi on paksua puuvillakangasta ja hyvä autossa sukankudinpussina kun puikot ei tule kankaasta läpi.
Moni viisikymmenluvulla koulua aloitellut muistaa, että käsityöpussi kuului opetusohjelmaan. Omanikin on jossain kaapien kätköissä vielä tallella. Tuo Elsin pussi ei varmaan kuulu niihin, kun se on ompelukoneella kasattu, ilman huolittelua, ja sellainen ei tullut kysymykseen koulutöissä. Katesauma siinä piti olla käsin ommeltuna. Kun aikoinaan aloin tehdä kansallispuvun puseroa käsin, niin kyllä ne sieltä muistin sopukoista vaan vanhat opitut asiat palasivat, oli niin tehokasta se käsityönopetus 1960 luvulla Porin tyttölyseossa.
catarina
