Ja olen  siis koko päivän miettinyt mielenkiintoista  ajatusta tänne. Ei  synny, ei millään.  Joten ystäväni Ulla, olen sanaton, mutta päivitetään...:-)

Kevät tekee tuloaan  tänne Saimaan  pohjoisvesille, jotka vielä jäiden alla ovat hiljaisina. Nyt on paras aika hiihdellä tuolla saarten välissä, aurinko paistaa ja  linnut aloittelevat kevätlaulujaan. Hain koivunoksia vaasiin, pajunkissoja en nyt löytänyt kun koiran kanssa kävin lenkillä. Olikin  rankka lenkki kun  lunta oli metsätiellä toistakymmentä senttiä ja vain jäniksen jäljet näyttivät tien paikan.

 Olisi pitänyt ottaa kamera mukaan  kun näitä kotimaisemia ei  tule koskaan kuvattua. Mekin on asuttu  eripuolella Suomea, ja nyt huomaan, että ei ole kuvia  kuin kotien sisätiloista ja lasten vaatteista tai huonekaluista muistaa missä milloinkin asuttiin. Niin ja onhan osoitteet säilyneet käsityölehtien takakansissa. Tilasin aikoinaan Suuri Käsityökerholehden vuonna 1974, sitä oli ilmestynyt silloin kolme numeroa, jotka  tilasin sitten jälkikäteen ja  ne vuosikerrat ovat jotain, joista en mielelläni luovu. Nyt olen suunnitellut tekeväni joitakin malleja uudestaan -lastenlapsille. Ja sitäkin harmittelen, että valokuvia ei tullut otettua läheskään kaikista tekeleistä, ompelin ja neuloinhan lähes kaikki lasten vaatteet vuosien ajan, se oli pakkokin- kahdeksan lasta oli perheessä s.1974-1990,

no lähetetään jo tää päivitys kun Ulla jo hätäilee..

catarina