04.02.2006 - 16:52

Pieniä sarjoja samaa liikettä toisto ja tauko.  Sitähän se on jumppa neulekoneella. Mutta siihen voi ottaa mukaan myös lisää lihaksia käsien ja rintalihasten lisäksi, vatsa sisään, pakarat tiukaksi,lantio liikkuu, ehkäpä ei kuntosalia  kiinteytykseen tarvitakaan, toistoja , toistoja..ja  jos ei muuta niin huiveja syntyy.

Viikon kuluttua alkaa tämän vuoden messutapahtumien sarja, Käsityömessut on Oulussa. Kun maksaa kalliin paikkamaksun niin se kummasti lisää aktiivisuutta ja innostusta suunnitella uutta ja tehdä vanhoja malleja, joihin on jo kyllästynyt, mutta joita aina menee kaupaksi.Yleensä olen lähtenyt messukierrokselle vasta syksyllä, angora-lampaanvilla tuote ei välttämättä ole kevään ja kesän hitti. Mutta tämä pitää nyt kokea.

 Oulussahan me asuttiin 1979-81. Siellä syntyi neljäs lapsemme ja elin kotiäidin elämänvaihetta hiekkalaatikolla neuloen. Nyt kun mietin en muista paljon mitään, lähinnä selviytymistaistelua neljän alle kouluikäisen kanssa, -muistan , että ulkona oltiin paljon, että poikia kuljetin uimahalliin ja tyttöä esikouluun, että aina oli vauvanvaunujen alusta täynnä kauppakasseja, hiekkaleluja, ym. Itse kaupunkia en muista ollenkaan,vaikka asuimme keskustassa, en kai käynyt  missään muualla kuin ruokakaupassa.

Tässä kuvassa on yksi puolipatenttihuivini, takaa kolmionmallinen ja edessä suorakaitaleet, materiaalina  angora-lampaanvilla, villa tai joitakin asiakkaita varten jopa  tekokuitulankaisia. Virkkasin myös kukkasia jätelangoista, vaikka huivien koristeeksi, samalla  mietin freeform-virkkauksen mahdollisuuksia, se on kiinnostanut minua jo jonkinaikaa.

catarina