Kolme ohjekirjaa. Näistä aina aloitan kun etsin jotakin ohjetta. Karjalainen keittokirja on uusin, sitä lukee oppien samalla perinnettä.Suosittelen, jos karjalaisuus kiinnostaa. Tänä jouluna tosin en osannut sen ohjeella tehdä maksalaatikkoa kun maksaa olisi pitänyt olla yksi kokonainen. Eikä minulla ollut aavistustakaan mitä maksa painaa, joten käytin toista kirjaa Maija Keittää, joka on uusintapainos vanhasta keittokirjasta.
Ruudullinen Kodin Herkkuleivonnaiset on kirpparilöytö. Juuri sellainen oli lapsuuskotini leivontakirja ja löytyihän sieltä vanha lapsuuteni ohje pyöriteltävistä pikkuleivistä, jotka litistettiin haarukalla. Pikkuapulaiseni tykkäsi tehdä niitä.
Kahteen asiaan olen kiinnittänyt huomiota noiden vanhojen ohjeiden ja uudempien ohjeiden välillä. Ne rasvat ja sokerit. Vanhoissa ohjeissa niiden määrä on järjestään pienempi. Löytyyhän sitten joku "ruustinnan parempi kaakku"- tyylinen ohje, jossa ollaan nykyajan rasva-grammoissa, mutta yleisesti emännät saivat terveellisempiä leivonnaisia ihan luonnollisesti vanhoilla ohjeilla. Myös mausteet ovat niitä perusmausteita.
Harmittaa kun tulee hankittua joku eksoottinen mauste tai aineosa yhtä ateriaa tai leivontaa varten, jonkin ajan kuluttua saa heittää jämät roskiin, ei kiinnosta enää toista kertaa tehdä samaa.
Olen vähitellen opetellut lukemaan tuotepakkauksista niitä minimaalisen pieniä tuoteselosteita, yritän välttää muutamia lisäaineita, ostan mielelläni lähiruokaa, ja käytän valmisruokia vain joskus.
Sokeria ja voita meillä käytetään kohtuudella. Paitsi nyt nämä joululeivonnaiset.
Kirpparikirjan takana on monta sivua käsinkirjoitettuja ohjeita, jonain päivänä niistä joku pääsee kokeiluun.
Värikuva on Karjalaisesta keittokirjasta.
Neljäs adventtikynttilä syttyi aamulla, pakkasta on vähän yli 20 astetta ja tuulee lisäksi.
Mökin lämmössä on hyvä olla.
catariina
