Kesällä nuoruurteni maisemissa katselin sitä, tehty varmaan 60-luvun lopulla. Tunnistin monta tilkkua, muistin monta vaatetta, joita enää en olisi muuten muistanut.  Tädin ja minun hameita, puseroita ja jokunen kankaanpalakin. Ompelukoneella ei kovin isoa saa tehtyä, sen pitää kuitenkin mahtua koneen alle. Ompelukoneena oli tuota tehdessä vanha polku Singer, joka vieläkin on tädin tallessa ja ompelukunnossa.

Tilkkumatto kertoo muistoja selvemmin kuin kangaspuilla kudottu riepumatto,

Muistot kyllä heräsivät kun katselin vanhoja riepumattojakin, tämä on lapsuuteni ajoilta, perinteistä ja kaunista.  Kirjavaa tasapainoista pohjaa ja pari raitaa. Puuvillaa ja villaa, ohueksi leikattuja kuteita, palttinaa. jaksaisiko sitä vielä' näin mattoa kutoa, pienistä pätkistä sommitella.

catariina