Nyt en saa kuvia, kirjoittelen Pikkumatamin koneella.

Pihaan kasvoi ensimmäinen narsissi seinän vierelle, siinä se on yllättänyt heinikosta  jo kahtena keväänä ennenkin. Kävelin Kerttusen kanssa hellepäivänä ja  pysähdyttiin katsomaan kukkaa. Pieni suu yrittää, mutta ei kukka-sanaa vielä löydy.

Lapsi ei rohjennut vielä koskea kukkaan, ihmettely oli silmissä, ei vielä sormissa. Jos joku jo isoksi kasvanut lapsi olisi aikoinaan uskaltanut katkaista  kevään ensimmäisen kukan, olisin kai ollut vihainen. Mutta lapsenlapsi on erijuttu. Kerttunen saa poimia  mummin kukat ja sepä on mummin mielestä vain somaa.

Amanda oli muutaman päivän myös mummolassa. Uimaan piti päästä, tramboliini piti pystyttää ja makkaraakin paistaa.

Kun vein tyttöstä takaisin  kotiin ja kouluun hän totesi, kyllä se aina on niin kuin sinä mummi sanot, että minä tuon kesän ja joulun ja ilon tullessani, nytkin tuli kesä heti kun tulin, eikä minulla ollut edes kesävaatteita mukanani.

Kerttunen äiteineen vielä lomailee tämän viikon mummolassa. Pihaan on rakennettu aitaa, mietitty porttiakin, jotta lapsi saisi vapaasti opetella juoksemaan, maantie vieressä on kesän tullen todella vilkas, eikä 60 km rajoitus juuri autoja hiljennä.

Kyselin tieherroilta lapsi-liikennemerkkiäkin, kun työnihän ovat nämä lapset, mutta ei sellaista luvattu.

aurinkoa ja sopivasti sadettakin  kaikille

catariina