Osa porukkaa nukkuu vielä. Ruohonleikkuri kuski lähti jo töihin. Juon aamukahviani läppärin kanssa myymälän puolella. Amanda pyörähtää seuraani ja levittää pelikortit lattialle.
-"Mummi, minä sitten odotan jo joulua, silloin minä olen täällä taas ja nukutaan yksi yö ja sitten minä saan nähdä joulupukin."
Peikortit muuttuvat rakennelmiksi, jotka kaatuvat ja lapsi tuskastuu.
Illalla siivosin mustikkasaalista lähelle puoltayötä, ei niitä paljon ollut., mutta aloitin niin myöhään.
Yöllä havahduin ennen neljää johonkin outoon ääneen. Pienempi murkku oli hiipinyt vintille katsomaan kuvaruutua. Ties kuinka kauan oli siellä ollut. Yleensä nukun sikeästi, nyt tytöt olivat vieressä, joten nukuin koiranunta ja yllätin pojan. Ties kuinka usein hän taas on tuota yötöllötystä harrastanut, kun päivisin on niin ärtyisä. Isot jätkät nukkuu vintillä niin sikeästi, etteivät herää pojan touhuihin.
En minä ihan joka hetki yöllä voi tietää mitä tapahtuu. Mietin joskus jo itkuhälyttimen laittamista pojan huoneeseen, jotta kuulen milloin hän alkaa yöllä leikkiä tai hiippailee jonnekin. Mutta tämä ei ole laitos vaan koti enkä minä ole 38,5 tuntia viikossa tekevä työntekijä, joka jaksaa , vaan äiti 7/24, joka haluaa nukkuakin. Kouluaikana yötouhuilu vaikuttaa oppimiseen, nyt kesällä lasten keskinäisiin väleihin.
aurinko paistaa täällä
catariina