Olipa kiva tulla kotiin. Tiskikone hyrräsi iloisesti keittiössä ja ruokapöytäkin oli pyyhitty.

Narulla roikkui kaksi koneellista pyykkiä. Vanhin oli määrännyt nuorimman pyykinpesuun tai  nuorin joutuu syömään pussinuudeleita kun isommat tekevät herkullisia jauhelihatäytteisiä tortilloita. Jätkäkuri toimi.

Kolme poikaa pelasi jääkiekkomailoilla, jääkiekkoilijan suojavarustein  lasten pikkupallolla pihanurmikolla. He nauttivat ollessaan taas kaikki kolme yhtä aikaa samassa paikassa pitkän talven jälkeen. Kesä  lomineen ja kesätöineen on edessä.

Yksi puhelu minulle tuli." Onko Heinäveden terveyskeskuksessa päivystys lauantaisin?"

"Oton nilkka niksahti kun skeitattiin."

Eihän se terveyskeskus ollut auki, joten suosittelin matkaa Varkauteen. Mutta juuri intistä vapautunut lääkintämies Eero  teki päätöksen, että ei mennä, vaan hakivat idealsiteen ja pakastepussia =sekavihanneksia nilkkaan ja buranaa särkyyn.

Sunnuntaiaamuna kyselin nilkan vointia ja se oli kuulemma paksu kuin tennispallo tai ainakin golfpallo..

Tänään poika kävelee ihan hyvin, joten eipä kai sen vakavampaa. Keskiviikkona Otto aloittaa työt kansipoikana Sergei laivalla.

Linja-auto matka Power Parkiin sujui hienosti. Kuljettaja kehui lapsia rauhallisuudesta. Juteltiin että tällainen sijaisperheiden retki, jossa on aina paljon lapsia, erilaisia ja erityisiä lapsia pääasiassa, on  silti  kaikin tavoin  hallinnasssa. Sijaisperheillä on samanlainen rajojen ja rakkauden kasvatustapa.

Matkan alussa ryhmän vetäjä sanoi lapsille, että heidän  on pidettävä vanhemmista huolta, että kaikki ovat ajoissa sovitussa paikassa. Se toimi.

Power Park oli hauska paikka. Kuusi tuntia ihanassa auringonpaisteessa. Vaihdoin penkkiä istuen välillä ulkona, välillä sisällä jutellen ja neuloen. Lapset kävivät välillä ilmoittautumassa, tankkaamassa ja taas mentiin.

Tuurin Kyläkaupassa olen käynyt  muutaman kerran ohikulkumatkalla ennenkin. vartavasten en sinne lähtisi.  Pikkumatamille löytyi muutama vaate.

Parin päivän katkaisu  arkiseen työhön teki hyvää, olo on rento, eikä yhtään väsytä.

catariina