Katsoessaan miten juuret hitaasti kehittyvät vesilasissa olevaan pistokkaaseen voi nähdä luomisen ihmeen. Pienestä oksasta tai lehden palasesta kasvaa uutta.
Minulle on aina ollut tärkeää, että huonekasveillani on tarina, että olen saanut tai varastanut ne joltakin. Juuri viime viikolla katselin Kuopion asemakahvilan isolehtistä tummaa juorua "sillä silmällä", mutta en kuitenkaan...
Nyt tämän keväisiä pistokkaita on päässyt jo multaan ja uusi jännitys on seurata alkaako kasvu, juurtuuko pistokas multaan.
Sain ystävältä vanhan tutun tuoksupelargonian pistokkaita. Se olikin yksi ensimmäisiä huonekasveja joita nuorena omassa kodissani laitoin multaan, hävisi sitten muuttojen myötä. Silloinen taimi oli "löytynyt" Paimion parantolasta, jossa työskentelin vastavalmistuneena hoitajana yhden kevään ja kesän. Tuoksupelargonia kuului perinnetiedon mukaan juuri keuhkotautiparantoloiden huonekasveihin. Nykyään kai sanottaisiin "terveysvaikutteinen kasvi". Se lähettää huoneeseen jännää tuoksuaan kun sitä liikuttelee.
Hahmona ikkunan valoa vasten näkyy tuoksupelakuu, valkoiset hanget vievät aamun valon myymälän ikkunasta.
Aurinko paistaa, tänään ollaan ulkona.
catariina