Eilisen kirjoitukseni rätsinäpaita herätti monia ajatuksia kommenteissa. Siitä tuli  mieleen matkapaita, jota ei enää riisuta.
 Olen sulkenut monet silmät, etsinyt  yön pimeydessä osastolta  jostain edes pientä kukkaa ristin muotoon laskostetun kuitukangaslakanan päälle.  Olen pukenut monta  kuitukangaspaitaa matkavaatteeksi, ohuita, läpinäkyviä, mutta niin on tapana.
 Pidempään olen pohtinut tuota matkavaate-ajatusta. Ortodoksisessa perinteessä ne varataan itse valmiiksi.
 Tuo rätsinä ei sinänsä mielestäni sovellu kuolinvaatteeksi.  Vanhasta  perinteestä löytyy vinkkejä. Kaavoitan lähiaikoina  sellaisen paidan.  Meille saa tulla viettämään kesäpäivää ja matkavaatetta ompelemaan. Yöpyminen onnistuu hotellissa 1½ km päässä..luostarin rauhassa tietenkin.
Emaililla ensin  yhteyttä niin sovitaan tarkemmin.

catariina