Suopursun nuppuisia varpuja lasipurkissa. Suolle ne tuoksuvat ja keväälle ja auringolle.Aukeavatkohan ne keittiön pöydällä. Odotamme.
Pienimpään saappaaseen meni kylmää vettä kun pitkospuut olivat rannassa vielä veden alla. Vinski  haisteli keväisiä  jälkiä vanhan koiran arvokkaalla innokkuudella. Karpaloita  löytyi polun varrelta, pakkasen makeuttamia, jännittäviä lasten mielestä.
1483759.jpg
Kodan hämärässä raapustettiin vieraskirjaan nimet.  Ekaluokkalainen kirjoitti ihan pikkukirjaimin, taisi mennä  aa väärinpäin, mutta ei sillä niin väliä ole. -"Koska paistetaan täällä makkaraa.. Tullaan pian uudestaan ja otetaan eväät mukaan ja tulitikut.."

Pitkospuureitti kiertää pientä lampea, matkalla on penkkejä vaeltajan istua katselemaan ja kuuntelemaan.
Tikan tunnistivat lapsetkin  pärryyttämässä kelopuuta. Joku  sirittävä lintu kuului kaukaa.
Jääpeite oli vielä  lammen yllä, joku vesilintu oli jo saapunut  etelärannalle, suurempaan sulaan.
Kuikka, niin sulava sukeltaja  asui tässä viime kesänä, sitä  ei ihan vielä tarvitse odottaa,  se tarvitsee  sulat vedet.

1483775.jpg

Kevään ensimmäinen luontoretki rauhoitti mielet ja siirsi ajatukset pieniin luonnon ihmeisiin, saraheinän kukkaan mättäällä ja puron vaahtoavaan virtaan metsässä.

Rakastan tätä kotimaamme luontoa.

catariina