perjantai, 15. helmikuu 2008
piirakkakoulu
Pienet kädet kaulivat kakkaraa pulikalla, puuro levitetään tarkasti piirakkapohjalle ja sitten hauskin osa: nipistellään reunat kiinni.
Meillä leivottiin eilen karjalanpiirakoita. Ne olivat hyvin persoonallisen näköisiä. Varmaan joku 7-vuotias karjalaistyttö sai aikaan taideteoksia näihin verrattuna sata vuotta sitten, mutta hänellä olikin oikeat opettajat, sukupolvien perinneoppi siirtyi jo pienenä.
Äitini äidin sukuni on Pohjois Karjalasta, mutta varsinainen karjalainen ruokaperinne ei ole kuulunut lapsuuteeni länsirannikolla. Jostain syystä , olisko hiukan karjalaisia geenejä? olen siitä kuitenkin ollut aina kiinnostunut ja kun siellä ihanassa opinahjossani Porin Tyttölyseossa oli hyvin perinteitä rakastava ja innostava kotitalousopetus niin karjalanpiirakat olen siitä asti halunnut aina silloin tällöin leipoa.
Messuilla on ollut parikin kertaa lapsille piirakkakoulu, joten eipä Pikkumatami tässä kuvassa ihan ensi kertaa ollut piirakkaa rypyttämässä.
Varmaan joku muistaakin niitä hauskoja nimityksiä, joita karjalassa "muodottomille" piirakoille annettiin, olen joskus niistä jossain kuullut.
Illalla sitten katettiin teepöytä ystävänpäivän iloksi naapuriystävälle ja herkuteltiin lämpimillä piirakoilla.
catariina