Yritin ottaa kuvaa mustasta lettupannusta mustan Reinon päällä, mutta ei onnistu. Löysin siis kirpparilta valurautaisen seitsemän letun pannun.Olen sellaisesta haaveillut jo kauan, mutta en voinut ajatellakaan hankkivani sellaista silloin kun oli keraaminen liesitaso. Nyt on Reino ja Reino tykkää rautapannuista.
Satunnaisille kulkijoille kerron, että Reino on minun ihana iso puuhellani.
Kävin siis paikallisella työllistämis -systeemillä pyörivällä kirpparilla. Siinä on muutama asiakkaiden myyntipöytä kierrätyskeskus tavaroiden lisäksi.
Innolla tarrasin lettupannuun ja kun huomasin se pohjassa kruunu päällä olevan R kirjaimen , muistin miten aikoinaan oli jääkaapissa sama logo. Siis pannu lienee kotimaista roosenleeviä..
Pari myyjätätiä katseli ostostani ja toinen sitten totesi, että on ne letut hyviä, mutta niin työläitä pikku lettuina paistaa. En mie viitsisi..- Niinhän ne on, vastaisin vain.
Ja taas minä ikuinen pohdiskelija jäin tuota miettimään. Monet kerrat olen kahdella pannulla yhtäaikaa paistanut isoja lettuja, tehokasta ja nopeaa. Ja sitten nousee muistikuva jostain hyvin kaukaa lapsuudesta.
Mummo siniruutuisessa essussaan paistamassa pikkulettuja rautapannulla puuhellan päällä.
Taas kysyn mikä on tärkeää. Ehkä minun osalta on tehokkaat vuodet jo ohi. Nyt haluan tehdä elämyksiä ensisijassa itselleni, tavallisista asioista. En ole halunnut keittiööni mikraaltouunia, kahvikeitin on vain nuorisoa varten komerossa. Tavallisen ruuan valmistaminen alkaa tulen sytyttämisellä hellaan. Ruoka hautuu hiljalleen Reinon lämmöllä, pysyy lämpimänä kun vetää kattilaa tai pataa sivummalle ja kiehuu hetkessä puita lisäämällä kuumimmassa kohdassa.
Onhan meilläkin niitä hetkiä, jolloin syödään pikaista valmisruokaa, sähköhellalla tehtynä. On mahdollisuus valita toisten äitien tekemistä ruokavalikoimista vaikka mitä hyvää. Kyllä maksalaatikko puolukkahillon kanssa on kiva vaihtoehto, jos on kiire.
Ja pikkuinen Lumi kissakin pitää lämmöstä, ei ole vielä kertaakaan minun nähden hypännyt hellalle. Ehkä tuo savun haju varoittaa vaarasta.
catariina
