Lämmin kevätaurinko  sai minut tällä viikolla asuntovaunua siivoamaan ja  kummasti veri alkoi vetää tien päälle. Päätettiinkin sitten, että lähdetään  Jyväskylän Kädentaitomessuille vaunu mukana.
Pikkumatami pakkasi jo vaunun omaan kaappiinsa tärkeimmät varusteet, hiuspampulat ja pinnit sekä uimapuvun.
Pikkumies 11v  "pääsee" myös mukaan, joten ei mikään  helppo reissu meille aikuisille. Yleensä nautin messsuilla rankan myyntipäivän jälkeen hotellin pehmeistä vuoteista ja valmiista illallisesta, nyt on  lastenhoitoa ja uimahallireissua tiedossa työpäivän jälkeen.
En ota läppäriäkään mukaan kun en ole varma saadaanko vaunuun sähköä, vaunun akkuvirralla ja kaasulämmityksellä pärjää hyvin muutaman päivän, sähköpaikkaa tarvitaan vain telkkariin ja läppäriin.

 Nykyisin on messuilla  kiva katsella ihmisiä sillä silmällä, että onkohan joku  blogituttu liikkeellä.
Minuthan löytää Angorina - kyltin alta, kiva on jutella,  jos joku ehtii pysähtyä.

Käsityömessuilla myös näkee  messuvieraiden päällä itsetehtyjä neuleita  moninkertaisesti verrattuna  tavalliseen katukuvaan ja on kiva  tunnistaa muutama huivimalli ja myssy.

Minulla on nyt puuvillalankakausi näissä kotineuleissa, itselleni on puikoilla neuletakki Suvi langasta,
Ostin myös Lidlistä  sitä kirjavaa puuvillalankaa ja sitä käytän joihinkin lastenlasten neuleisiin. Ja sitten polttelee sen ympyrätakin aloittaminen. Pitkästä aikaa isoja töitä.

Nyt on meidän perheessä kevät ja kesä, jolloin ei ole mitään juhlia tiedossa. Rippijuhlia on ollut meillä jo 10, ylioppilasjuhlia neljät, valmistujaisiakin ja ristiäisiä tietenkin kahdessa sukupolvessa on vietetty. On juhlittu aikuisten  täysiä kymppejä ja lasten synttäreitä. Monenlaista kakkua on tullut leivottua.
Niin, että ei nyt tarvita edes juhlavaatteita tänä keväänä. Outoa.

Meillä jää nyt kolme poikaa yksin kotiin viikonlopuksi, pitää yrittää vahtia heitä puhelimella ja pyytää takapäivystys naapurista.

catarina