Otin kuvia langoista ym. tänään, mutta ne on liian valoisia, pitää hakea parempi kuvauspaikka huomenna. Suopursuvärjäys lopulta antoi vihertävää. Nyt on käpyjä pata täynnä: liotin ja keitin. Huomenna laitan sitten siihen 400 gr lankaa. Kyllä tuo luonnonvärjäys on aikaavievää. Jo materiaalin hankinta vie tunteja, sitten liotusta ja keittämistä ja liemenjäähdyttelyä ennenkuin pääsee laittamaan langat. Mutta kivaa puuhaa se on näin hellepäivinä. Sieniä ei ehkä tänä syksynä tule, jotta sitä värjäystä voisi kokeilla.
Poika 10 v. on saanut kunnian opetella tulen sytyttämistä väripadan alle, ja kertoi haluavansa ensi talvena olla sitten saunanlämmittäjäkin kun Se SeitsemäsEero muuttaa opiskelijakämppään kaupunkiin.
Eilen soitti Poika vm-77 Pariisista. Oli saanut työkeikan laivaan kuljettamaan autoja Espanjan ja Englannin välille. Puolimatruusin paperithan pojalla atk opintojen lisäksi on ja nyt olisi hänellä tarkoitus aloittaa ammattikorkeakoulussa sairaanhoidonopiskelu. Mutta vielä siis keikka merimiehenä. Onneksi tänä syksynä ei mun tarvitse kuunnella merisäätiedotuksia sydän syrjällään, neljä lapsistahan saattoi olla yhtäaikaa eri puolella maailmaa laivalla töissä..onneksi on kaikille löytynyt työtä maista.
Olen seikkaillut edelleen netin avulla pitsihuivien maailmassa, oma Kiri on valmis, laitan kuvan kun saan sen pingotettua. Se opetti minulle alkeet huivien sielunelämästä. Lankana oli joku kirpparimohair, joka loppui neljä kerrosta ennen päättelyä .Laitoin samantapaista tummempaa siihen jatkoksi, eikä se hullummalta näytä.
Nyt kerin 270 gr vyyhdin Tallinnasta ostettua liukuvärjättyä villaa ja kokeilen millaisen huivin saan omasta päästä aikaan.
Heräsin aamuyöstä miettimään suunnitelmiani ja tekemättömiä töitä. Tuntui, että ei oikein tiedä mistä aloittaisi, talo on kaaoksessa kun kolme muuttaa pois, lasten vaatteet pitäisi inventoida, siivota pitäisi perusteellisesti kesän jälkeen. No ne marjat on melkein kerätty.
Tulin siihen tulokseen, että teen mitä ehdin, ja mikä milloinkin kiinnostaa. Nyt kun aurinko paistaa niin ulkotöitä, ja kun sataa niin sitten sisälle. Kun yrittää yhdistää sijaisvanhemmuuden, joka on työtä 24 tuntia vuorokaudessa, perhe-elämän ja käsityöyrittäjyyden, niin itseään on armahdettava, kun on itsensä pomo.
Kolme päivää enää niin koulut alkaa..
catarina