Otin kuvia langoista ym. tänään, mutta ne on liian valoisia, pitää hakea parempi kuvauspaikka huomenna. Suopursuvärjäys  lopulta antoi vihertävää. Nyt on käpyjä pata täynnä: liotin ja keitin. Huomenna laitan  sitten siihen 400 gr lankaa. Kyllä tuo luonnonvärjäys on  aikaavievää. Jo materiaalin hankinta vie tunteja, sitten liotusta ja keittämistä ja liemenjäähdyttelyä ennenkuin pääsee laittamaan langat. Mutta kivaa puuhaa se on näin hellepäivinä. Sieniä ei ehkä tänä syksynä  tule, jotta sitä värjäystä voisi kokeilla.

Poika 10 v. on saanut kunnian opetella tulen sytyttämistä väripadan alle, ja kertoi haluavansa  ensi talvena olla sitten  saunanlämmittäjäkin kun  Se SeitsemäsEero muuttaa  opiskelijakämppään kaupunkiin.

Eilen soitti Poika vm-77 Pariisista. Oli saanut työkeikan laivaan kuljettamaan autoja Espanjan ja Englannin välille. Puolimatruusin paperithan pojalla  atk opintojen lisäksi on ja  nyt olisi hänellä tarkoitus aloittaa  ammattikorkeakoulussa  sairaanhoidonopiskelu. Mutta vielä siis keikka merimiehenä. Onneksi tänä syksynä ei mun tarvitse  kuunnella merisäätiedotuksia sydän syrjällään, neljä lapsistahan saattoi olla yhtäaikaa eri puolella maailmaa laivalla töissä..onneksi on kaikille löytynyt työtä maista.

Olen seikkaillut edelleen netin avulla pitsihuivien maailmassa, oma Kiri on valmis, laitan kuvan kun saan sen pingotettua. Se opetti minulle alkeet huivien sielunelämästä. Lankana oli joku kirpparimohair, joka loppui  neljä kerrosta ennen päättelyä .Laitoin samantapaista  tummempaa siihen  jatkoksi, eikä se hullummalta näytä.

Nyt kerin 270 gr vyyhdin Tallinnasta ostettua  liukuvärjättyä villaa ja  kokeilen millaisen huivin saan omasta päästä aikaan.

Heräsin aamuyöstä miettimään suunnitelmiani ja tekemättömiä töitä. Tuntui, että ei oikein tiedä mistä aloittaisi, talo on kaaoksessa kun kolme muuttaa pois, lasten vaatteet pitäisi inventoida, siivota pitäisi perusteellisesti kesän jälkeen. No ne marjat on  melkein kerätty.

Tulin siihen tulokseen, että  teen mitä ehdin, ja mikä milloinkin kiinnostaa. Nyt kun aurinko paistaa niin ulkotöitä, ja kun sataa niin sitten sisälle. Kun yrittää yhdistää sijaisvanhemmuuden, joka on työtä 24 tuntia vuorokaudessa, perhe-elämän ja käsityöyrittäjyyden, niin itseään on armahdettava, kun on itsensä pomo.

Kolme päivää enää niin koulut alkaa..

catarina