Tuntuu oudon tyhjältä. Mökissä on ihmeen hiljaista. Pikkumatami pääsi Vanhimmantyttären ja Amandanäidin lapsilauman jatkoksi lomalle euroopan maahan, jossa ei ole nyt kovin suosittua olla suomalainen. Porkkanakaalimaahan sanoi tyttö, maan nimeä maistellen, pelleillen. " Kun kaikki aina käy lomalla..." Eilen jännättiin lentokoneen lähtöä pölypilveä peläten, tänään kurkin säätietoja kotomaan lisäksi siellä kauempana. Neulon tytölle villaisia polvisukkia ikävöiden.

Tuli se Pohjanmaakin kotisatamaan. Poikaa en ole vielä tavoittanut, on vielä loppuhommissa laivalla. Olihan tämä jännittävä alkuvuosi äidillekin.

Kesä on taas edessä, koululaiset ja opiskelijat ovat lomineen  rytmittäneet elämää vuosikymmeniä. Jokainen kesä on odotuksineen erilainen. Leirejä, harrastuksia,  ja omien kanssa olemista, niiden ystävien ja rakkkaiden tapaamista, joita talvella ei ole ollut mahdollista tavata, jospa siihen kaikkeen olisi mahdollisuus. Ja 30 metriä mattolointakin odottaa piharakennuksessa.

Nuorimies valuu talven jälkeen opiskelijakämpästään kotisohvalle, Otto sai kansimiehen työn Sergeilaivalta Valamon luostarista ja kuuluu siis hänkin  muonavahvuuteen.

Yksi opiskelija sai kesätyön läheltä opiskelupaikkaansa  Torniosta, eikä varmaan pääse  koko kesänä kotiin.

Sukupolvi on siis vaihtunut, nykyään lastenlapset lomailevat  ahkerasti mummilassa, heillä on vielä aika huolettomaan lomaan.

Mutta nyt on sadepäivä, siis ompelukoneelle.

catariina

Myös uusia ystäviä blogini on löytänyt, vaikka itse kovin huonosti olen  kommentoinut, luen kuitenkin noin sataa blogia aika säännöllisesti,  on vanhoja tuttuja ja aina löytyy joku uusikin.

Pikkumatami oli kovasti matkatäpinöissään ja hänen onnenlukunsa oli 4, se kertoo neljän tytön yhteisestä lomamatkasta, jonne kaksi tytärtäni, neljä tyttöä ja yksi poika lähtevät huomenna, jos nyt ei nuo tulivuoren pölyt sotke suunnitelmia.

Lähden tänään matkan eka etapille viemään tytön itäiseen merenrantakaupunkiin ja pikku-otson 2v onnittelut viemään samalla. Palaan yötä myöten kotiin samantien, ken ei nyt malta jäädä kyläilemään.

Mutta siis arvontaan:  numero 4 oli siis neljäs kommentoija JAANA. Onnea..   laitatko minulle osoitetietosi, emailosoite löytyy blogin sivureunasta.

catariina

No tänään sain yhden tilaustyön valmiiksi. Ompeluinnostusta pukkaa päälle, pikkutytöille, kaikille neljälle 7-12 v on työn alla kesäisiä  puolihameita, jotka kyllä ehtii matkalaukkuihin mukaan. Isot tytöt vievät  lapsilauman lomalle.

Kunhan löydän kankaan niin ompelen  Pietarin rippijuhlia ajatellen itsellenikin jotain muuta kuin karjalaisia kansanpukuja.

Ilmoittauduin Valamon kansanopistoon  kurssillekin, jospa sen röijyn oppisin tekemään.

Pihaan tulee huomenna multaa, viime syksyn porakaivo sotki pihan ja ei pidä vaan saan laittaa nurmikon ja sellaista uusiksi.

Joten jos päivitykset tässä hiukan harvenee niin olen sadepäivinä ompelemassa ja poutapäivinä pihalla.

Mutta  siis se lupaamani arvonta, jos kuvattoman postauksen jaksoi joku lukea niin tänne sitten kommentteja, arpa nostetaan sunnuntai-iltana  22.5 klo 18, Tällä kertaa vain yksi arpa voittaa.

Ja nyt hakemaan mahlapullot  koivujen juurelta ja mahlasiman tekoon. Mainostin lapsille mahlaa terveellisenä ja nuorentavana, johon poika totesi, en minä uskalla juoda, vauvaksi tulee.

catariina

Laitan jonkinmoisen pika-arvonnan ensi viikolla. Olette lahjan ansainneet.

Ihan pelästyin kun huomasin omalla kohdallani nuo numerot. Olin hiukan laskuria kytännyt, jos vaikka olisi syntymäpäiväni kunniaksi pyörähtänyt, mutta meni hiukan yli.

Tänään olen valutellut pihakoivusta mahlaa, vielä se tippuu, vaikka alkaa jo hiirenkorvat kurkistaa. Pakastan sen mitä ei ehditä juoda, lapset tykkää kun laitan sitruunaa tai omatekoista omenamehua  hiukan makua antamaan.

Neljä katiskaa on järvessä, aamulla katsomaan onko saalista, ahvenen kutu on  nyt aluillaan.

catariina

Ihana aurinkoinen päivä ja bussi täynnä käsityöenergiaa.

Merijärvellä on aika uusi pieni kehräämö, johon saimme tutustua. Heidän kotisivunsa kertovat näin

He olivat  tätä ryhmää varten tulleet paikalle vapaapäivänään. Lapset ja me aikuiset saimme nähdä toiminnassa karstauskoneen,  hahtuvalankaa tekevän koneen ja rukiksi sanotun koneen jolla lanka valmistui ja vielä vyyhdintekokoneenkin.

Koneiden jyske, lampaanvillan tuoksu ja villojen muuttuminen langaksi silmiemme edessä oli  mielenkiintoista.

Mukaan lähti Kainuunharmaslankaa, lampaanvillalankaa ja alpakkasekoitteella olevaa sukkalankaa.

Varastot siis täydentyivät sukkalangoilla (aina nämä kainuunharmakset  lämpimyydessä kaupan langat voittaa)  Hahtuvaa ostin huovutukseen, muutaman värin.

Olen nähnyt isomman kehräämön toimintaa Pirtin Kehräämöllä, jossa  sain myös   esittelyn. Koneet olivat isompia ja samoin tilat.  Nyt tilaa oli vähän, mutta kaikki mahtui, kaikki sujui , villat pestäänkin kehräämöllä itse.

Suosittelen  poikeamaan Merijärvellä, langan tekeminen alusta alkaen ja yrittäjien kiinnostus suomalaiseen  työhön ja materiaaliin tuntui hyvältä.

Jään odottelemaan  pientä erää huivilankaa, jonka tilasin. Jospa taas kesällä värjäilenkin.

Hahtuvat on värjätty toistaiseksi vielä muualla.

Retki oli ihana, lopuksi kävimme vielä merta katsomassa Kalajoella

catariina

Auto on pakattu ja lähden kahden nuoremman kanssa Keski-pohjanmaalle Vanhimman tyttären ja lasten luo. Koira ja kissat jää Oton ja isomman pojan kanssa viettämään viikonloppua ihan rauhassa. Jääkaappi on ladattu ruualla...

On myös ohjeistettu pojat kääntämään perunamaa ja kasaamaan tramboliini, katsotaan kuinka käy.

Edessä pitkä matka omalla autolla ja  huomenna istumista linja-autossa kun osallistutaan  käsityökeskuksen retkelle ja pääsenpä käymään yhdellä kehräämölläkin.

Hyvää äitienpäivää äideille ja kauniita muisteluita omista äideistä jokaiselle.

catariina

Silmään sattui ja mukaan lähti eurolla sen enempää  miettimättä vauvan hupullinen kylpypyyhe.Ohutta  toispuoleista froteeta.

On se jo niin kulunut, kovakin, että materiaalina on parempi kuin pyyhkeenä.

Ellun kanssa sitä ihailtiin, me pupuihmiset. Mieleen nousivat ajat  jolloin meillä kasvatettiin kaneja. Minun omat ihanat angorakanit  tarhassaan ja Ellun Tan-kanit ja Hermeliinit ja sekarotuiset kääpiökanit sisälemmikkeinä.

Mutta mitä tuosta kankaasta? Lienee jo ihan retroa?  Voishan siitä tehdä Kerttuselle vaatetta, mutta idea puuttuu vielä. Se on kuitenkin aika kovaakin, joten takin vuoriksi sitä en enää  laittaisi.

Entä jotakin sisustukseen, Kertulla ja Hilmalla on keltaiset matot ja verhot huoneessaan.  Mitä keksin? onko vinkkiä?

Aiheeseen liittyen, mistähän löytyisi kaavat ja ohjetta ns.kuivaksiopetteluhousuihin?

catariina

Vanha Vinski koira sai ison patin poskeensa ja vika löytyi hampaanjuuresta.  Siis lääkäriin ja monta vanhaa hammasta poistettiin. Nyt kipulääkettä ja antibioottia ja elämä jatkuu pehmeitä vanhan koiran herkkuja syöden vähemmillä hampailla.

Rahanmenoahan  ongelmat aina tietävät, saman verran kympilleen meni auton  merkkikorjaamoon ja koiran hammashoitoon. Tärkeitä molemmat.  Molemilla oli ensin tarkastus ja sitten hoito. Ja matkaa aina Varkauteen lähes 70 km, joten sitten ajelin useamman reissun sinne.

Vinskihän on sekaroitunen beagle-emon  jälkeläinen, yli 14 vuotias jo.  Edellinen koiramme oli Irlannin susikoira, joka sekin eli lähes 14 vuotiaaksi. 

Ilman autoa en maaseudulla pärjää,  ilman koiraa  en ehkä osaa olla?

catariina

Oli kiva nähdä lastenlapsia , tytöt hiukan paremmin valitettavasti  tällä kertaa pojat vain vilaukselta. Pieni Hilmakin jo alkaa ryömiä, vastahan tyttö syntyi. 

Paluumatkalla auton radio soitti perinteistä työväen vappumusiikkia, tuli nostalginen olo. Vähemmän nostalginen olo taisi olla yhdellä nuorella miehellä, joka yritti nukkua  vappuyön väsymystä torvisoiton  kaikuessa: Otto tuli kotiin, kesätyö pienellä risteilylaivalla odottaa.

Koska yksi nukkui sikeästi olin suunnitellut ajavani hiukan eri reittiä kotiin. En ole Kouvolan toiselta puoleta  ennen oikaissutkaan. Ja pitihän pojat  ruokkia välillä ja jos minä sitten hiukan katselin lankoja siinä  heitä odotellessani niin eihän sille mitään voinut että Pikkumatami halusi ostaa kivan kassin ja se oli kuin tehty langoille. Joko arvasitte missä kävin?

Pari pussia puro batik lankaa ja muutama tarjouskerä kirjavia nalleja.

Auton takaosa oli tupaten täynnä, koira yritti mahtua nyssäköiden joukkoon, siellä oli myös  vähän vappuaattona  ihan kaupungista löytynyttä lankaa

Sukiksi tai huiviksi ajattelin. Tuo Regia on jotenkin jännästi värjätty, kuin olisi maalattu, siis väri ei ole kokonaan  langan läpi vaan  osittain säikeen toisella puolella.

Nyt arkeen palauttelua, kunnes ensi viikonloppuna on taas toinen suunta.

catariina